Kaikki kirjoittajan Ville Kumpulainen artikkelit

Hiekkalaatikko 2

[Testi upotus=aaaa]

[insta-gallery id=”1″]

Tämän sivuston alle on koottu hyödyllistä tietoa ja linkkejä opiskelijahyvinvoinnin eri osa-alueista. Sivulle kootaan opiskeluun, arkeen ja ihmissuhteisiin liittyviä juttuja, erilaisia vinkkejä sekä ajankohtaisia teemoja. Voit ottaa näistä aiheista aina yhteyttä opettajaan, koulukuraattoriin, terveydenhoitajaan, opoon tai kansliahenkilökuntaan.

Tutustu opiskelijahyvinvoinnin keskeisiin henkilöihin.

Kategoriat ja asiasanapilvi

ajanhallinta ihmissuhteet keskittyminen stressi yksinäisyys

Uusimmat artikkelit

Apunasi opiskelijan arjessa

Opiskelijahyvinvoinnin henkilöstön työn perusperiaatteena on luottamuksellisuus. Voit ottaa meihin yhteyttä puhelimitse tai Wilman kautta.

OPISKELUTERVEYDENHOITAJA

Opiskeluterveydenhoitaja tapaa opiskelijat terveystarkastuksen merkeissä 1. ja 2. opiskeluvuonna. Tapaamisissa kiinnitetään huomiota fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä opiskelujaksamiseen. Lääkärin tarkastus on lukion 2. vuoden aikana.

Terveydenhoitajaan voi olla yhteydessä myös ei kiireellisissä sairaanhoidollisissa asioissa tai ehkäisyneuvonta-asioissa. Lukiolla ollessaan opiskeluterveydenhoitaja hoitaa myös ensiapuasioita. Opiskeluterveydenhoitajan viikoittaiset vastaanottoajat ilmoitetaan Wilman viikkotiedotteessa.

Koululääkärin vastaanotto on kaksi kertaa kuukaudessa. Vastaanottoaikoja saa varattua terveydenhoitajalta.

Terveydenhoitajalle voit varata ajan esim. Wilma-viestillä tai puhelimitse. Terveydenhoitajan kanssa voit tulla juttelemaan myös avoimilla vastaanottoajoilla sekä aina oven ollessa auki. Tervetuloa!

Laura Kauppinen, opiskeluterveydenhoitaja
Puh. 040 488 3331

KOULUKURAATTORI

Koulukuraattori tarjoaa tukea sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan, asumiseen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Koulukuraattorin työmuotoja ovat yksilötapaamiset opiskelijoiden kanssa sekä ryhmämuotoinen työskentely.

Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä monenlaisissa mieltä askarruttavissa asioissa. Koulukuraattori arvioi tuen tarpeen ja mahdollisen tukimuodon yhdessä opiskelijan kanssa.

Anne Lappalainen, koulukuraattori
Puh. 040 488 3183

KOULUPSYKOLOGI

Koulupsykologi tarjoaa tukea opintoihin, stressinhallintaan ja jännittämiseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologin työ painottuu ryhmätyöskentelyihin ja erilaisiin ohjattuihin tuokioihin, kuten koeviikkoa edeltäviin rentoutustunteihin. Oppimisen haasteissa on mahdollisuus saada koulupsykologin konsultaatiota.

OPISKELUHUOLLON ULKOPUOLISET TUKIPALVELUT

Nuortenryhmä

Mielialaan liittyvissä pulmissa tukea on saatavilla Lapinlahden perhe- ja mielenterveysneuvolan Nuortenryhmästä.

Yksinäisyydestä ja sen kokemisesta

Yksinäisyys on luonnollinen tunne, jota me kaikki koemme ajoittain. Se on evoluution myötä kehittynyt tärkeä mekanismi, jonka tarkoituksena on ollut ohjata yksilö selviytymisen kannalta elintärkeän yhteisön jäseneksi. Hetkittäin koettuna se voi siis olla hyväkin asia, kuten positiivinen stressi. Pitkittyessään yksinäisyys kuitenkin alkaa rakentaa suojamuureja ja itseään ylläpitäviä negatiivisia ajatuskulkuja, joista ei välttämättä ole aina itse kovin tietoinenkaan.

Katso oheinen suomeksi tekstitetty video. Mitä ajatuksia se sinussa herättää?

Yksinäisyyttä on monta lajia. Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa verkostojen puutetta. Emotionaalinen yksinäisyys on sitä, että ympäröivistä kavereista, ystävistä ja mahdollisesta seurustelukumppanista tai puolisosta huolimatta kokee yksinäisyyttä. Joskus emotionaalinen yksinäisyys voi olla jopa sosiaalista yksinäisyyttä haitallisempaa, koska avun hakeminen koetaan syyllistäväksi. Myös välittävien ihmisten keskellä voi kokea yksinäisyyttä, eikä se ole kenenkään vika. Apua yksinäisyyteen kannattaa hakea matalalla kynnyksellä silloin, kun tunne alkaa häiritä tai sanella elämää.

Samoin voi olla aivan tavanomaista ja normaalia, että emme edes koe yksinäisyyttä. Se on kuitenkin meissä itsessämme rakentuva tunne. Olemme ihmisinä hyvin erilaisia tarpeinemme ja temperamentteinemme. Siinä missä introvertti tarvitsee aikaa itsekseen palautuakseen ihmiskohtaamisista, ekstrovertti puolestaan saa niistä virtaa. Emme ole velvollisia sovittamaan itseämme tiettyyn vuorovaikutuksen muottiin tai rakentamaan ympärillemme juuri tiettyjä sosiaalisia rakennelmia, vaikka lähiympäristö, viihdeteollisuus ja yhteiskunta ylläpitävät totunnaisia malleja kaveruudesta, ystävyydestä ja parisuhteesta. Rakennamme vuorovaikutussuhteita ennen kaikkea meidän itsemme tähden toistemme ehdoilla. Siinä sivussa yksinolokin voi ja saa olla oma valinta, tahdotta yksin jääminen ei.

Jäikö jokin askarruttamaan? Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan näistä aiheista kenen hyvänsä koulun henkilökuntaan kuuluvan ihmisen kanssa. Juttuhetkelle järjestetään aina aikaa.

Lue lisää aiheesta

Miten käytät aikaasi?

Tehtäviä myöhässä, kiire painaa ja mikään ei tunnu sujuvan?

Syitä ajankäytön haasteille voi olla monia. Keskeytyksentäyteinen elämänrytmi tarjoaa paljon harhautuksia keskittymiselle, mikä ei ole omiaan edesauttamaan oppimista. Toisaalta lukuvuoden aikana ei voi aina välttyä eri opintojaksojen suuritöisempien tehtävien ajoittaiselta kerääntymiseltä.

Pitkäjänteisen, itsenäisen ja ennen kaikkea itsenäisesti hallittavan työn määrä lisääntyy kouluvuosien myötä. Lukio onkin turvallinen ympäristö ja hyvää aikaa opetella myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä tarvittavia ajanhallintakeinoja ja omaa vastuuta tekemisestä. Keskeistä on järjestää työlle riittävästi yhtäjaksoista aikaa ja suunnitella tehtäviä etukäteen.

Pilko työt osakokonaisuuksiin. Esimerkiksi laajemman kirjallisen työn tekeminen ei ole yksinomaan kirjoittamista, vaan voi tehtävänannosta riippuen muodostua esimerkiksi lähdeaineiston etsimisestä, aineistoon perehtymisestä, muistiinpanojen kokoamisesta ja koostamisesta, varsinaisesta kirjoitustyöstä sekä esittämisestä. Tehtävän laajuuden aliarvioimalla voi herkästi aloittaa liian myöhään. Osatehtävien sommittelu kalenteriin luo jo sitoutumista annettuun tehtävään ja helpottaa myös työn etenemisen seuraamista. Tällöin on myös helpompaa reagoida ajoissa viivästyksiin, jos jokin asia vaatiikin suunniteltua enemmän aikaa. Uuden asiakokonaisuuden omaksuminenkin voi ottaa oman aikansa. Jätä suunnitelmassasi siis myös aikaa yllätyksille ja tauoille.

Priorisoi tehtäväsi. Mikä on ehdottoman tärkeää ja mikä täydentää työtäsi, jos aikaa jää? Mitä tehtävää täydennän ensin, jos minulle jää aikaa? Mistä aiheesta tarvitsen lisäoppia, mikä syventää osaamistani?

Varmista puitteet keskittyä tehtävälle. Laita some, kännykkä ja kaikki muut huomiota liiaksi kahlitsevat laitteet kiinni. Vastoin aiempaa käsitystä pitkäjaksoiset sijaistoiminnot, kuten tuolilla hytkyminen tai purukumin jauhaminen, voivat auttaa sulkemaan muita tilapäisempiä aistiärsykkeitä pois, mikä edelleen auttaa keskittymään paremmin. Kaiva vaikka jumppapallo esiin, jos se auttaa sulkemaan muuta maailmaa pois! Vältä kuitenkin lyhytaikaisia ulkoisia ärsykkeitä.

Tauota tekemistäsi. Pitkäjänteisimpäänkin työskentelyyn opetellut mieli alkaa harhailla ennen pitkää. On turha kuvitella puurtavansa tuntikaupalla putkeen täydellä teholla. Monet ovat löytäneet hyötyä ns. pomodoro-tekniikasta, jossa työtä tehdään pienissä 20-30 minuutin sykleissä. Tekniikassa työtä tehdään sitoutuneesti syklin alkuosa, jonka jälkeen koittaa viiden minuutin tauko. Tuona aikana ajatellaan tietoisesti mitä hyvänsä muuta kuin käsillä olevaa tehtävää. Aloita vaikka aluksi lyhyemmällä syklillä. Hiljalleen aivot oppivat pitkäjänteisempään työskentelyyn ja voit vähän kerrassaan pidentää jaksoa puoleen tuntiin. Rytmitykseen voit käyttää esimerkiksi (muilta huomioääniltä mykistetyn!) kännykän ajastinta tai vaikka Työterveyslaitoksen Fokuskelloa. Hakusanalla ”pomodoro” löytyy myös monia muita sivustoja ja kännykkäsovelluksia.

Kysy rohkeasti apua tehtäviin ajoissa! Opettajat eivät välttämättä tiedä toistensa pitämistä kurssisisällöistä ja välillä voi käydä yksinkertaisen epäonnekkaasti niin, että useammalta opintojaksolta vain kertyy liiaksi tekemistä lyhyelle aikaa. Tällöin palautettavalle tehtävälle kannattaa kysyä mahdollisuutta lisäaikaan tai muuta kuormitusta lieventävään järjestelyyn. Viime kädessä opettajilla on kuitenkin huoli jaksamisestasi, pärjäämisestäsi ja oppimisestasi. Niitä hosutut tehtävät eivät edistä parhaalla mahdollisella tavalla.

Muista ennen kaikkea olla itsellesi armollinen. Oma aika, lepo, riittävät yöunet, liikunta ja hyvä ravinto ovat perusedellytyksiä työn, erityisesti opiskelutyön, taustalle. Pidä selkeä raja työn ja vapaa-ajan välillä. On aivan luonnollista, että keskeneräiset työt palaavat ajoittain vapaallakin mieleen. Jos pitäisipitäisipitäisi-mantra hiipii kuitenkin liiaksi vapaa-ajan puolelle, alkaa se pahimmillaan ruokkia omassa päässä syyllisyyttä ja syyllistämistä. Lopputuloksena ihan ansaittukin vapaa-aika lakkaa olemasta palauttavaa eikä siitä kykene enää nauttimaan entiseen tapaan. Tuolloin aikakin alkaa kulua hukkaan: se ei edistä enää velvoitteita eikä palautumista. Silloin on korkea aika harkita aikalisää, tarkastella itseen kohdistuvia vaatimuksia tai vähintäänkin käydä hetki happihyppelyllä ihan luvan kanssa.

Jos ajankäyttöön ja omaan jaksamiseen liittyvät asiat herättävät kysymyksiä, olet tervetullut kyselemään niitä koulukuraattorilta, terveydenhoitajalta, opettajalta, opolta tai kansliahenkilökunnalta. Et ole tilanteesi kanssa yksin.

Lisää aiheesta

Roskakori

Limboon päätyneet kuvat, joita säilytetään vielä varmuuden varalta, jos ne tahdotaan palauttaa. Ei julkinen albumi.

Taidehistorian tulkintaa